Migreenin ja päänsäryn fysioterapeuttinen hoito

Migree­ni ja pään­sär­ky ovat kiusal­li­sia po­ti­laan hy­vin­voin­tiin ja toi­min­ta­ky­kyyn vai­kut­ta­via il­miöi­tä. Arjen pu­hees­sa ne saat­ta­vat mennä usein se­kai­sin. Li­säk­si on mah­dol­lis­ta, että diag­no­soi­dun migree­nin oi­re­ku­vas­sa on pääl­lek­käin myös jän­ni­tys­pään­sä­ryn tun­nus­piir­tei­tä. [1]

Vas­tuu migree­nin diag­no­soin­nis­ta on aina lää­kä­ril­lä. Migree­ni voi­daan jakaa kah­teen pää­muo­toon: en­nak­ko-oi­rei­seen au­ral­li­seen ja spon­taa­nis­ti al­ka­vaan au­rat­to­maan. Au­ral­li­ses­sa koh­taus­ta edel­tää jokin seu­raa­vis­ta: nä­kö­häi­riö, puu­tu­mi­nen, li­has­heik­kous tai pu­heen vai­keus. Au­ral­li­nen migree­ni voi­daan jakaa vielä useam­piin ala­ryh­miin, kiin­nos­tu­neil­le li­sä­tie­toa tar­jo­aa esi­mer­kik­si Migree­nin Käypä Hoito -suo­si­tus. Au­rat­to­man migree­nin eri hoi­to­vaih­toeh­dois­ta löy­tyy jon­kin ver­ran tut­ki­mus­tie­toa. Migree­nin luo­kit­te­lus­sa kan­sain­vä­li­ses­ti mää­rit­tä­viä te­ki­jöi­tä ovat koh­taus­ten voi­mak­kuus, kesto ja tois­tu­vuus. [1][2]

Nis­ka­pe­räi­nen (cer­vico­gee­ni­nen) pään­sär­ky voi­daan mää­ri­tel­lä tois­puo­lei­sek­si pää­ki­vuk­si, joka pro­vo­soi­tuu nis­kaa lii­ku­tet­taes­sa tai koh­dis­tet­taes­sa pai­net­ta nis­kan ar­koi­hin koh­tiin. Li­säk­si sii­hen liit­tyy kau­la­ran­gan ra­joit­tu­nut liik­ku­vuus. Täl­lai­nen pään­sär­ky le­vi­ää nis­kas­ta kal­lon­poh­jaan (occi­pi­taa­li­nen alue), ohi­moil­le (tem­po­raa­li­nen) ja otsan alu­eel­le (fron­taa­li­nen). Sen tyy­pil­li­siä ai­heut­ta­jia ovat nis­kan alu­een peh­myt­ku­dos-, ni­vel- tai her­mo­pe­räi­set syyt. [4]

Myös leu­ka­ni­vel- sekä pu­ren­ta­li­has-pe­räi­set kas­vo­jen alu­een ki­puoi­reet ja toi­min­ta­häi­riöt voi­vat ke­hit­tyä edel­lä mai­nit­tu­jen nis­ka­pe­räis­ten taus­ta­te­ki­jöi­den seu­rauk­se­na. Li­säk­si pään ja nis­kan muut­tu­neet lii­ke­mal­lit voi­vat ai­heut­taa kol­mois­her­mon är­ty­mis­tä ja siitä seu­raa­vaa her­mo­pe­räis­tä kipua kas­vo­jen ja pään alu­eel­le. Muut­tu­neen pään asen­non ja pu­ren­taan liit­ty­vien oi­rei­den vä­li­sen yh­tey­den suh­teen näyt­tö on ris­ti­rii­tais­ta, mutta silti pään ja nis­kan asen­non mer­ki­tys tu­li­si ar­vioi­da aina yk­si­löl­li­ses­ti. [5][6]

Migree­niä hoi­de­taan pää­asial­li­ses­ti lääk­keel­li­ses­ti, mutta joil­le­kin akuut­ti tai en­nal­ta eh­käi­se­vä lää­ke­hoi­to ai­heut­taa si­vu­vai­ku­tuk­sia tai ei ole mah­dol­li­nen mui­den sai­rauk­sien vuok­si. Jos­kin migree­nin Käypä Hoito -suo­si­tuk­ses­sa mai­ni­taan, että yh­te­näi­siä hy­väk­syt­ty­jä kan­sain­vä­li­siä lin­jauk­sia migree­nin hoi­don suh­teen ei ole ja hoi­to­käy­tän­teet vaih­te­le­vat suu­res­ti. Lääk­keet­tö­män hoi­don vaih­toeh­dot jae­taan seu­raa­viin ryh­miin: 1) lau­kai­se­vien te­ki­jöi­den sel­vit­tä­mi­nen ja vält­tä­mi­nen, 2) psy­ko­lo­gi­set ja psy­ko­bio­lo­gi­set hoi­dot sekä 3) fy­si­kaa­li­set hoi­dot. [1][2]

Fy­sio­te­ra­peut­tien käyt­tä­miä hoi­to­me­ne­tel­miä migree­nin ja pään­sä­ryn hoi­dos­sa ovat eri­lai­set li­hak­siin ja fas­kioi­hin koh­dis­te­tut peh­myt­ku­dos­tek­nii­kat (mm. hie­ron­ta, trig­ger­pis­te­kä­sit­te­lyt, fas­kia­ma­ni­pu­laa­tio), ni­vel­ten ja her­mo­ra­ken­tei­den mo­bi­li­soin­ti­tek­nii­kat, ren­tou­tus­me­ne­tel­mät ja ak­tii­vi­nen har­joit­te­lu. Me­ne­tel­miä va­lit­taes­sa on hyvä ero­tel­la migree­niin ja jän­ni­tys­pään­sär­kyyn liit­ty­vät hel­pot­ta­vat ja pa­hen­ta­vat te­ki­jät, migree­nis­sä kun kuor­mit­ta­va lii­kun­ta­suo­ri­tus saat­taa pa­hen­taa oi­rei­ta ja jän­ni­tys­pään­sä­ryis­sä vas­taa­vas­ti hel­pot­taa. Myös aku­punk­tios­ta on toi­si­naan apua. [1][2]

Kau­la­ran­gan li­hak­sis­tol­le to­teu­te­tun har­joit­te­lun on osoi­tet­tu ole­van ma­nu­aa­lis­ta te­ra­pi­aa tai ve­nyt­te­lyä te­hok­kaam­paa jän­ni­tys ja nis­ka­pe­räi­sis­sä pään­sä­ryis­sä, joi­hin liit­tyy pään eteen työn­ty­nyt asen­to. Kont­rol­loi­dun har­joit­te­lun tär­keyt­tä ei voi ko­ros­taa lii­kaa arjen toi­min­ta­ky­vyn sekä oi­rei­den pois­sa pi­tä­mi­sen suh­teen ky­sei­sen kal­tai­sis­sa pään­sär­ky­ta­pauk­sis­sa. Ma­nu­aa­li­sel­la te­ra­pial­la tosin on usein tär­keä teh­tä­vä hoi­to­pro­ses­sin al­ku­vai­hees­sa – mah­dol­lis­taa har­joit­te­lu ja sitä kaut­ta toi­pu­mi­nen. [3]

Tut­ki­mus­tie­to migree­nin hoi­ta­mi­seen ma­nu­aa­li­sin me­ne­tel­min on var­sin ris­ti­rii­tais­ta. Ai­het­ta kä­sit­te­le­vää tut­ki­mus­tie­toa yh­teen­ve­tä­väs­sä kir­jal­li­suus­kat­sauk­ses­sa to­de­taan esi­mer­kik­si seu­raa­vaa: hie­ron­nal­la näyt­täi­si ole­van vai­ku­tus­ta koh­taus­ten voi­mak­kuu­teen, oi­rei­den kes­toon tai tois­tu­vuu­teen liit­ty­vis­tä muu­tok­sis­ta ei ollut ra­por­toin­tia. Toi­saal­ta myös koh­taus­ten esiin­ty­mis­ti­heyt­tä on saatu har­ven­net­tua hie­ron­nal­la, mutta kivun voi­mak­kuu­des­sa ei ky­sei­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa ha­vait­tu eroja. [1]

Kau­la­ran­gan ni­vel­ten mo­bi­li­saa­tio- ja ma­ni­pu­laa­tio­hoi­doil­la näyt­täi­si ole­van vai­ku­tus­ta yk­sit­täis­ten koh­taus­ten kes­ton ly­he­ne­mi­seen, sen si­jaan voi­mak­kuu­teen ei ha­vait­tu yh­teyt­tä. Ylei­ses­ti fy­sio­te­ra­peut­ti­sil­la ja ren­tou­tus­me­ne­tel­mil­lä puo­les­taan saa­tiin vuo­den seu­ran­nas­sa migree­nin va­ka­vuu­den suh­teen hel­po­tus­ta noin puo­lel­le po­ti­lais­ta. [1]

Tut­ki­mus­ten mu­kaan edel­lä mai­ni­tut me­ne­tel­mät saat­ta­vat olla yhtä te­hok­kai­ta migree­nin hoi­dos­sa kuin es­to­lää­ki­tys. Kat­sauk­sen kir­joit­ta­jat tosin huo­maut­ti­vat po­ti­las­jouk­koon mah­dol­li­ses­ti li­mit­ty­neen jän­ni­tys- ja nis­ka­pe­räi­sis­tä pään­sä­ryis­tä kär­si­viä, mikä vai­keut­taa tu­los­ten tul­kin­taa ni­me­no­maan migree­nin hoi­ta­mi­sen nä­kö­kul­mas­ta. Il­miön ym­mär­tä­mi­sek­si ja hoi­to­me­ne­tel­mien va­lin­nan hel­pot­ta­mi­sek­si tar­vi­taan lisää laa­duk­kai­ta sa­tun­nais­tet­tu­ja sok­kou­tet­tu­ja tut­ki­muk­sia. Hoi­don on­nis­tu­mi­sen kan­nal­ta onkin tär­ke­ää tar­kas­tel­la oi­rei­ta ni­me­no­maan yk­si­löl­li­ses­ti: sekä migree­nin että pään­sä­ryn taus­tal­la ole­vat syyt voi­vat olla hyvin eri­lai­sia. Tämä luon­nol­li­ses­ti tar­koit­taa sitä, että kaik­kien vai­vat eivät rat­kea sa­mal­la ta­val­la. [1][2]

Vikke Moi­la­nen,
ft OMT-eri­kois­tu­va


LÄH­TEET


[1] Chai­bi, A., Tuc­hin, P. J., & Rus­sell, M. B. (2011). Ma­nual the­ra­pies for mi­grai­ne: a sys­te­ma­tic re­view. The Jour­nal of Hea­dac­he and Pain, 12(2), 127–133. doi:10.1007/s10194-011-0296-6
[2] Käypä hoito -suo­si­tus: Nis­ka­ki­pu (ai­kui­set). 2017. Vii­tat­tu: 14.1.2021. https://​www.​kaypahoito.​fi/​hoi36050
[3] Lee E. Lee S. Im­pact of Cer­vical Sen­so­ry Feed­back for Forward Head Pos­tu­re on Hea­dac­he Se­ve­ri­ty and Phy­sio­lo­gical Fac­tors in Pa­tients with Ten­sion-ty­pe Hea­dac­he: A Ran­do­mized, Single-Blind, Cont­rol­led Trial. De­part­ment of Phy­sical The­ra­py, The Gra­dua­te School of Sah­my­ook Uni­ver­si­ty, Seoul, South Korea. Med Sci Monit 2019; 25:9572-9584. doi: 10.12659/MSM.918595
[4] Na­rouze S. Cer­vico­ge­nic Hea­dac­he. Es­sen­tials of Pain Me­dici­ne. 2018, 177–182.e1. doi:10.1016/b978-0-323-40196-8.00022-x
[5] Von Pie­kartz H. Tem­po­ro­man­di­bu­lar Di­sor­ders: Neu­ro­muscu­los­ke­le­tal As­sess­ment and Ma­na­ge­ment teok­ses­sa Jull G. Moore A. Falla D. Lewis J. McCart­hy C. & Ster­ling M. Grie­ve’s Mo­dern Muscu­los­ke­le­tal Phy­siot­he­ra­py. 2015. 4. pai­nos. Edin­burgh: Churc­hill Li­vings­to­ne El­se­vier, 433-437.
[6] Von Pie­kartz H. & Lüdtke K. Ef­fect of Treat­ment of Tem­po­ro­man­di­bu­lar Di­sor­ders (TMD) in Pa­tients with Cer­vico­ge­nic Hea­dac­he: A Single-Blind, Ran­do­mized Cont­rol­led Study. CRA­NIO®. 2011, 29(1), 43–56. doi:10.1179/crn.2011.008